Johdanto
Pidimme ympäristö - ja luonnontieteen projektin 1-luokille. Projektin kesto oli 4 oppituntia, jotka toteutimme 2 tuntia kerrallaan. Projektimme teema oli tutkiminen ja vesi. Tuntimme pohjautuivat yhteistoiminnallisen tutkivan opetuksen malliin (luonnontieteen opetuksessa).
Tässä blogitekstissä kerromme kolmesta eri aiheesta: tutkiminen, kelluminen ja veden olomuodot, jotka toteutimme luokissa. Pohdimme eri tehtävien toteutusta ja luokkien eroja. Tämän tekstin tarkoituksena on kertoa projektistamme ja tarjota ideoita näiden aiheiden käsittelyyn ilman oppikirjaa.
Tutkiminen
Suunnittelemamme opetuskokonaisuutemme yksi pääperiaatteista oli tutustuttaa oppilaat tutkivan oppimisen sekä tutkimisen maailmaan. Ensimmäisen oppituntimme toinen lämmittelyleikeistä oli patsasharjoitus, jossa oppilaiden tehtävänä oli muodostaa pienissä ryhmissä patsaita annetuista aiheista. Antamiamme aiheita olivat muun muassa “tutkiminen”, “haastattelu” ja “tutkija”. Tämä alkulämmittely oli varsin onnistunut valinta, sillä tämän avulla pääsimme käsiksi siihen, millaisia käsityksiä oppilaat liittävät tutkimiseen ja sen tekoon.
Alkulämmittelyjen jälkeen siirryimme syvemmin tutkimusaiheen käsittelyyn. Tavoitteenamme oli, että oppilaat pääsisivät ymmärrykseen siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä ja keskeisiä tutkimuksen teon eri vaiheissa. Pyrimme rakentamaan tämän osion siten, että oppilaat saisivat olla mahdollisimman paljon mukana. Olikin mukava huomata, kuinka innoissaan oppilaat kertoivat omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan tästä aiheesta.
Tämän opetuskokonaisuuden yksi keskeisimmistä tutkivan oppimisen työmuodoista oli pitkittäistutkimus, jossa tutkimme veden haihtumista yhden viikon aikana. Tutkimus osoittautui hyväksi ideaksi, sillä huomasimme, että oppilaat pääsivät hyvin käsiksi esimerkiksi hypoteesi-käsitteen merkitykseen ja tarkoitukseen.
MITÄ TEHTIIN: Tutkimus veden haihtumisesta kahdesta eri purkista. Toiseen vesipurkkiin laitetaan kansi tutkimuksen ajaksi.
MITÄ TARVITAAN: Kaksi samankokoista lasipurkkia, ja toiseen sopiva kansi. Molempiin purkkeihin saman verran vettä ja permanenttitussi, joilla voidaan merkata kunkin pienryhmän arvaus veden haihtumisesta viikon aikana.
AJANKÄYTTÖ: Tutkimus kestää yhden viikon
HUOMIOITA: Tutkimuksen eri vaiheet on hyvä kirjoittaa muistiin esimerkiksi vihkoon seuraavaa kertaa varten, jolloin käsitellään tutkimuksen tulokset.
Kelluminen
Lähdimme jatkamaan tutkimuksen teon harjoittelua ja yhdistimme siihen kellumisesta oppimisen. Oppilaat työskentelivät viidessä eri pisteessä ja he tekivät ensin hypoteesit piirtämällä kymmenen esinettä purkkiin (esine kelluu/uppoaa). Hypoteesien teon jälkeen oppilaat pääsivät ryhmissä tutkimaan ja kokeilemaan kelluvatko kyseiset esineet vai uppoavatko ne. Oppilaat täyttivät lappuja ja raportoivat tulokset. Harjoitusta ei ehditty purkaa ensimmäisellä kerralla, joten harjoitus jatkui seuraavalla viikolla. Harjoituksen tavoitteena oli kuitenkin syventää pitkittäistutkimuksen teosta saatua tietoa ja päästä itse tutkimaan, tekemään hypoteeseja ja raportoimaan tuloksia. Lisäksi tavoitteena oli oppia, että toiset esineet kelluvat ja toiset eivät. Kellumisen opetus jatkui seuraavalla kerralla.
2.kerta aloitettiin kellumiskokeen tekemisellä ja sen tulosten purkamisella. Edessä tehtiin yksi esimerkkikoe, jotta tutkimus palautuisi viikon jälkeen mieleen. Oppilaat saivat viittaamalla kertoa, mitä esineelle tulee käymään (viittaa jos mielestäsi esine uppoaa/kelluu). Tämän jälkeen lähdimme yhdessä purkamaan keskustellen, mistä tulokset mahtavat johtua. Lähdimme tarkastelemaan oppilaiden mielipiteitä siitä, millainen esine kelluu ja millainen uppoaa. Tämän jälkeen selitimme oppilaiden tietojen ja arvausten pohjalta, millaiset esineet kelluvat ja millaiset uppoavat. Harjoituksen tavoitteena oli nyt saada päätös edellistunnilla kesken jääneelle tutkimukselle ja saada oppilaat ymmärtämään kellumista, ja sitä, että esineen tiheys sekä se, onko esineen sisällä ilmaa vaikuttavat kellumiseen.
MITÄ TEHTIIN: Kellumiskoe
LUOKKAJÄRJESTELYT: 5 pistettä: n.4 hlö/piste
MITÄ TARVITAAN: Tutkimuslaput ja 5 kappaletta seuraavia tavaroita: muovikippo, tulitikku, kivi, kumi, lyijy, pullon korkki, hiuslenkki, paperinpala, klemmari, pilli.
AJANKÄYTTÖ: 45min
HUOMIOITA: Tutkimuslappu on hyvä käydä läpi huolellisesti oppilaiden kanssa, jotta sen täyttäminen onnistuu. Oppilaiden tulee ensin tehdä ennustukset ja vasta sen jälkeen lähteä laskemaan esineitä veteen.
Veden olomuodot
Oppilaat saivat kotitehtäväksi ottaa kuvan tai kirjata ylös, missä he näkevät vapaa-ajalla vettä. Läksyn tavoite oli johdatella jo seuraavan viikon teemaan veden olomuodoista ja saada oppilaat ajattelemaan vettä laajemmin.Tavoitteena oli saada oppilaiden ennakkokäsityksiä jälleen esille.
Toisella viikolla jatkoimme purkamalla kotitehtävää ja käymällä läpi veden kolmea eri olomuotoa. Teimme taululle kolme isoa saraketta kiinteä, neste ja kaasu, joita lähdimme oppilaiden kanssa yhdessä avaamaan. Kävimme läpi, millaista vesi on kussakin olomuodossa ja miten olomuodot vaihtuvat (lämpötilan vaikutus). Tämän jälkeen oppilaat saivat tuoda omat kuvansa tai lappunsa taululle oikeaan sarakkeeseen. Harjoituksen tavoitteena oli saada oppilaat ymmärtämään veden eri olomuodot, niiden vaihtuminen, sekä soveltamaan opittua viemällä omat vesihavaintokuvat/laput taululle oikeaan sarakkeeseen. Lopuksi otettiin vielä “jää,vesi,höyry”-leikki, jossa oppilaat liikkuivat musiikin tahtiin ja muuttuivat tiettyyn olomuotoon, jonka opiskelijat sanoivat. Haastetaso kasvoi leikin myötä (“Muutu siksi olomuodoksi, mitä vesi on 100-asteessa”). Leikin tavoitteena oli kerrata juuri opittuja tietoja ja saada väliin leikki, joka auttaisi jaksamaan lopputunnin.
MITÄ TEHTIIN: Veden olomuoto-harjoitus ja musiikkileikki
LUOKKAJÄRJESTELYT: Taululla kolme eri saraketta olomuodoille, musiikkileikissä luokkaan raivataan vähän tilaa liikkumiseen
MITÄ TARVITAAN: Kolme isoa posteria jokaiselle olomuodolle: kiinteä, neste, kaasu. Vesi-musiikkia leikkiä varten.
AJANKÄYTTÖ: n. 30 min + kotitehtävä omalla ajalla
HUOMIOITA: Olomuodot on hyvä käydä läpi ennen kuin oppilaat lähtevät tuomaan omia havaintoja taululle, jotta he pääsevät kertaamaan opittua. Musiikkileikissä on hyvä olla lyhyet musiikkiosuudet ja keskittyä enemmän olomuotojen harjoitteluun.
Miten meni kokonaisuudessaan?
Luokat olivat keskenään hyvin erilaisia ja reagoivat eri tavalla harjoituksiin. Emme kuitenkaan etukäteen voineet ottaa huomioon luokkien erityispiirteitä, sillä luokat olivat meille uusia. Erilaisuudestaan huolimatta pystyimme käsittelemään samat sisällöt molemmissa luokissa. Luokissa erot ilmenivät työskentelymuodoissa ja aikataulutuksessa eri tehtävien välillä.
Ensimmäisen kerran kokonaisuus oli suunniteltu suhteellisen oppilaslähtöiseksi. Huomasimme kuitenkin, että oppilaiden jaksamisen kannalta olisi ehkä kannattanut upottaa sekaan enemmän opettajajohtoista työskentelyä. Koska ensimmäisen kerran runko koostui pitkälti leikeistä, keskustelusta ja muusta yhteistyötä vaativasta, alkoivat eput väsähtää ja kiinnostus lopahtaa. Esimerkiksi vihkoon kirjoittaminen tai jokin muu rauhallinen tehtävä välissä olisi voinut auttaa asiaan. Tuntien jälkeen pohdimmekin paljon tasapainottamista oppilas- ja opettajalähtöisten harjoitteiden välillä. Vaikka opinnoissamme usein liputetaankin oppilaslähtöisyyden puolesta, tulimme siihen tulokseen ettei se ole välttämättä aina paras vaihtoehto. Suunnittelimme toisen tunnin rakennetta enemmän opettajalähtöiseksi. Tämä ratkaisu toimi luokassa.
Toisaalta toisessa luokassa edellämainittu toiminta sujui ongelmitta ja oppilaat onnistuivat sekä heittäytymään vapaaseen toimintaan että rauhoittumaan sen jälkeen vihkotyöskentelyyn. Toisessa luokassa taas ongelmaksi taas muodostui kellumiskokeessa käytetty lomake, jonka täyttöä olisi tullut ohjeistaa selkeämmin. Luokissa kohdattiin siis erilaisia haasteita, joihin emme olleet osanneet varautua.
Kaiken kaikkiaan opetuskokonaisuutemme oli meille opettavainen, sillä mielestämme pääsimme hyvin käsiksi siihen, kuinka ympäristö- ja luonnontieteen opetus voi olla paljon muutakin kuin oppikirjan orjallista seuraamista. Oli mukavaa päästä käyttämään mielikuvitusta tuntien suunnittelussa.
Opetuksen toteuttivat: Emilia L, Noora L, Rina, Annmari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti