Matkablogi - Baltian maat ja Karjala (4lk.)

Miten toteutimme tutkivaa oppimista?

Hyödynsimme tutkivan oppimisen periaatteita neljännellä luokalla aiheessa Baltian maat ja Karjala. Teimme aiheista matkaesitteet blogimuodossa. Oppilaat saivat ensin pohtia, mitä matkaesite ja blogi tarkoittavat ja mitä ne sisältävät. Tästä pääsimme lopulta viralliseen aiheeseen, eli oppilailta kysyttiin ensin taustatietoja ja oleellisia asioita tehtävään liittyen. Tämän jälkeen oppivat pääsivät itse hommiin. Tutkivaan oppimiseen päästiin heti ensimmäisellä tunnilla, sillä oppilaat lähtivät tutkimaan jokainen omaa aihettaan ja etsivät tietoa tulevaa matkaesitettä varten. Rajasimme hiukan, mitä tietoa olisi hyvä esitteissä olla ja näin ollen oppilaat lähtivät tutkimaan syvällisemmin omia aiheitaan. Sen jälkeen oppilaat pääsivät työn touhuun ja pohtimaan, mitä he haluavat kertoa ja tutkia omasta aiheestaan. Oman aiheen askarruttavat ja omaa mieltä kiinnostavat asiat loivat motivaatiota lapsille ja he jaksoivat tutkia sekä tehdä työtään erittäin motivoituneesti. Välillä oppilaat arvioivat aikaansaannoksiaan ja kysyi meidän opettajien mielipiteitä ja tämän jälkeen jatkoivat hommiaan.

Lopulta oppilaat pääsivät esittelemään lopulliset tuotokset muille ja kertoivat, mitä asioita olivat saaneet aikaan ja mitä tietoja he olivat löytäneet ja tutkineet. Oppilaat pääsivät tutkimuksen lopulla vielä pohtimaan syvällisemmin aiheiden yhtäläisyyksiä, eroja ja muita heitä askarruttavia kysymyksiä.

Emme tienneet, kuinka tuttu periaate tutkiva oppiminen on näille oppilaille. Tiedonhaku toi haasteita, eikä oppilaat välttämättä osanneet rajata haettua tietoa ja sitä, mikä on oleellista ja mikä ei. Oppilaat olivat kuitenkin silminnähden kiinnostuneita tutkivasta oppimisesta ja siitä, kun he saivat itse tutkia aiheita ja päättää, miltä lopputulos näyttää ja mitä asioita se sisältää. Jokainen oppilas teki tasavertaisesti töitä, eikä ns. vapaamatkustajia syntynyt. Näin ollen jokainen laittoi kortensa kekoon ja tiedon kehittyminen oli jokaisen ryhmäläisen vastuulla. He tekivät ryhmän kesken myös hyvin yhteistyötä, jokainen auttoi toisiaan ja voimavarat jokaiselta ryhmän jäseneltä saatiin näin käyttöön. Tiedon hankinta netistä oli vielä vierasta, eivätkä lapset tienneet, että suoraan tekstiä ei saisi kopioida. Seuraavaan tutkivan oppimisen työhön tästä voisi kertoa, ennen kuin oppilaat laitetaan työhön. Tuotosten esittelyssä oli myös omat haasteensa, lasten nuori ikä ja kokemattomuus esitysten pitämisessä huokui vielä, mutta tutkivan oppimisen mallissa tuotoksen esittäminen onkin toisarvoinen seikka. Kaiken kaikkiaan oppilaat mielestämme saivat hyvin aiheistaan irti ja tutkivat asioista innolla ja tämä onkin tärkeintä tämän ikäisillä oppijoilla.

Tavoitteet, arviointi ja käytännön järjestelyt

Tavoitteenamme opetuksessa oli opettaa oppilaille yleistietoa Baltian maista ja Karjalasta. Yhtä tärkeinä tavoitteina meillä oli kuitenkin opettaa oppilaille myös teknologian hyödyntämistä oppimisen välineenä ja tutkivan oppimisen perusteita.

Lähdimme suunnittelemaan tuntiamme kyseisten tavoitteiden pohjalta. Tutkivaa oppimista halusimme tukea tiedonhaun avulla. Jokainen oppilas joutuisi karsimaan olennaista tietoa suhteellisen suuresta määrästä tietoa. Kehittelimme oppilaille kuitenkin aihetta rajaavia ja ohjailevia kysymyksiä, sillä halusimme oppilaiden etsivän tietoa esimerkiksi alueiden historioista. Laaja aihe aiheutti kuitenkin oppilaille hieman vaikeuksia. He eivät osanneet vielä jaotella tietoa olennaiseen ja epäolennaiseen niin hyvin kuin ehkä olimme ajatelleet. Olisimme voineet heidän avukseen esimerkiksi antaa heille muutamia nettiosoitteita, joista tietoa olisi voinut etsiä. Tästä opimme itse ainakin sen, että tavoitteita ei tulisi asettaa hirveän korkealle uutta työskentelytapaa harjoitellessa.

Tulevaisuudessa myös työtapoja voisi muuttaa muutamalla tavalla. Ensinnäkin oppilaat voisivat työskennellä hieman pienemmissä ryhmissä, sillä silloin jokaiselle jäisi enemmän työtä lopputuloksen eteen. Myös tiedonhakua voitaisiin ensin harjoitella ja pohtia lähteiden luotettavuutta. Keinoja kriittiseen lukutaitoon voitaisiin myös harjoittaa.

Kolmas korjaus omaan toimintaamme voisi olla aiheen huolellisempi loppukoonti. Meille jäi suhteellisen vähän aikaa koota lasten työt ja käsitellä niitä koko luokan kesken. Olimme koittaneet puristaa liian paljon toimintaa lyhyeen aikaan.

  Oppilaiden arviointi onnistuu tällaisessa työskentelymuodossa kuitenki monipuolisemmin kuin opettajajohtoisessa työskentelyssä. Opettaja voi arvioida oppilasta tutkivan oppimisen, ryhmätyötaitojen ja esimerkiksi kielellisten taitojen perusteella. Arvioitavana voi olla toisin sanoen koko prosessi. Oppilaat voivat myös vertaisarvioida toisiaan. Itsearviointi on myös opettajalle ja oppilaalle tärkeä väline. Sen avulla opettaja voi verrata omaa ja muiden oppilaiden arviointia oppilaan omaan kokemukseen. Myös tavoitteiden asettaminen voidaan tehdä yksilöllisesti jokaisen oppilaan kanssa yhdessä. Se voi olla hyvä motivaattori myös oppilaalle, kun tavoitteet ovat hänellä tiedossa.

Blogialustan hyödyntäminen ympäristöopin opetuksessa

Blogi on vuorovaikutusta ja tiedon jakamista korostava sivusto, johon voi luoda multimediaalisia sisältöjä tekstein, kuvin ja videoin. Blogialustaa voi hyödyntää eri oppiaineissa lähes rajattomin keinoin. Yleisiä ovat myös yhteisöllisyyttä edistävät luokkien tai koulujen “omat blogit”, joita päivitetään reaaliajassa esimerkiksi arkeen, tapahtumiin ja projekteihin liittyen. Ympäristöopin soveltavan kurssin opetuskokeilussa loimme 4B-luokalle matkablogin, jonne oppilaat postasivat Baltian maista ja Karjalasta matkaoppaan muodossa. Tässä osassa kerromme omaan blogiprojektiimme peilaten, millaisia mahdollisuuksia ja hyötyjä blogin käyttäminen ympäristöopin opetuksessa voi tarjota, sekä millaisiin haasteisiin voi kenties törmätä.

Mahdollisuudet ja hyödyt

1. Blogityöskentelyssä - erityisesti omassa projektissamme, jossa tietoa etsittiin internetistä - harjoitellaan myös vastuullista tiedonkäsittelyä ja -hankintaa, sekä lähdekriittisyyttä. Näitä taitoja korostaa myös useampi uuden opetussuunnitelman ympäristöopin tavoitteista.
2. Blogien kommentointimahdollisuus edistää vuorovaikutuksellista ilmapiiriä ja sitä voi hyödyntää myös vertaispalautteen antamisessa.
3. Blogipostauksen tekeminen kehittää visuaalista hahmotuskykyä, kun eri elementit (kuten tekstiosiot, kuvat) asetetaan kokonaisuudeksi.
4. Kuvien ja videoiden lisääminen mahdollistaa tutkimusten dokumentoinnin ja  raportoinnin, joten blogi on oiva pohja toteuttaa kokeellisia töitä ja tutkivaa oppimista.

Ongelmat ja haasteet

1. Tekniset ongelmat ja erityisesti pätkivä nettiyhteys veivät paljon kallista aikaa projektissamme. Kun useammalla oppilaalla oli vaikeuksia yhtä aikaa, työskentely saattaa jäädä seisomaan. Teknologian oikutellessa luokassa on hyvä olla muutama ylimääräinen apukäsi.
2. Jos oppilailla ei ole perustaitoja laitteen käytöstä, voi blogin tekeminen tai siihen kirjoittaminen olla hidasta ja tuntua turhauttavalta. Oppilaiden laitteenkäyttötaitoja on usein siis syytä harjoitella eikä pitää itsestäänselvyytenä, sekä tehtävänannot kannattaa pitää tarpeeksi yksinkertaisena ensialkuun.
3. Pohdimme myös laitteiden välisiä eroja ja tarkoituksenmukaisuutta. Sivusto (blogger.com), jonka blogipohjaa käytimme, toimi hieman eri tavoin tabletilla ja tietokoneella esimerkiksi kuvan lisäämisessä. Opettajan kannattaa siis ottaa poikkeuksista selvää ja miettiä ylipäätään millä laitteella blogia kirjoitetaan. Tabletin pienen näytön vuoksi tekstikenttä voi olla vaikeampi hahmottaa, sekä kirjoittaminen ilman näppäimistöä saattaa tuntua haastavalta. Toisaalta oppilailla voi olla enemmän kokemusta tabletin käsittelystä verrattuna vaikkapa tietokoneeseen.
   
   Jutta, Netta ja Roosa R.